V?it?s

7.6.2019: Suomenkielisill? on vaikeuksia ??nt?? suomenruotsia (Kautonen)

Aika:

竟博 www.rnryc.com 7.6.2019 12:00 — 15:00


Sijainti: Seminaarinmaki , M103
Tiedote: 7.6.2019: Suomenkielisill? on vaikeuksia ??nt?? suomenruotsia (Kautonen)
Eritasoisilla suomenkielisill? oppijoilla on monenlaisia vaikeuksia suomenruotsin ??nt?misess?. ??nt?mist? tulisikin opettaa osana muuta kielenopetusta, sill? ??nt?minen ei automaattisesti ole virheet?nt? tai kohdekielen mukaista, vaikka suomen ja suomenruotsin ??nt?misess? on yht?l?isyyksi?.

Maria Kautonen tarkasteli v?it?stutkimuksessaan suomenkielisten oppijoiden suomenruotsin ??nt?mist? suullisen kielitaidon testeiss? nauhoitetuissa puhesuorituksissa. Kautonen tarkasteli ??nt?mistaitojen hallintaa eri taitotasoilla hy?dynt?en kuulijaryhmien arvioita sek? tarkastelemalla puheen melodiaa akustisten mittausten avulla.

Tutkimuksen mukaan oppijaryhm?n ??nt?misess? on monia suomenruotsille tyypillisi? piirteit? sek? yksitt?isten ??nteiden ett? ??nnetasoa laajempien piirteiden tasolla. Haasteita l?ytyy my?s.

– Esimerkiksi uudet ??nteet ?, sje, tje sek? soinnilliset klusiilit b, d, g tuottavat vaikeuksia. Samoin o- ja u-??nteet sek? e- ja ?-??nteet sekoittuvat usein, mik? mahdollisesti johtuu ??nne–kirjain-vastaavuuden eroista ruotsin ja suomen v?lill?. Esimerkiksi tutut sanat kuten hund, beslut, l?rare, tr?ffa, bror, bor, sjuk ??ntyv?t monesti virheellisesti, Kautonen kertoo.

My?s puheen prosodia, eli melodia, painotus, rytmi ja tauotus, on ajoittain hankalaa. Kielenoppijan prosodialle on tyypillist? taukoinen puhe, jossa painotetaan liian monia sanoja. Se johtaa hakkaavaan rytmiin sek? intonaation liian suureen vaihteluun puheessa.

– Monille ruotsin kielen ja sen opettamisen parissa toimiville t?m? ei varmasti ole uutta tietoa. Mutta esimerkiksi Ruotsissa voi viel? t?n? p?iv?n? t?rm?t? virheelliseen k?sitykseen, ett? suomeksi puhuttu ruotsi – eli suomeksi murrettu ruotsi – on suomenruotsia. T?m? ei pid? paikkaansa, vaan suomenruotsin ja suomenkielisen puhuman ruotsin v?lill? on selkeit? eroavaisuuksia, Kautonen sanoo.

??nt?mistaidot ovat keskeisess? roolissa my?s suullisen kielitaidon taitotason arvioimisessa, eli kun halutaan tarkastella, kuinka hyvin oppijat puhuvat opiskelemaansa kielt?. Oppijoiden ??nt?mistaidot paranevat taitotasolta toiselle noustaessa, ja my?s kielen eri ??nt?mispiirteet hallitaan paremmin.

– Tuloksissa nousee esille erityisesti lauseprosodian ja lausepainon hallinta. Yksitt?isten ??nt?mispiirteiden hallintaa ei yksiselitteisesti voi pit?? tietylle taitotasolle p??semisen edellytyksen?, koska korkeimpienkin taitotasojen puhujat kamppailevat samankaltaisten ??nt?mishaasteiden kanssa kuin muiden taitotasojen puhujat, Kautonen sanoo.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hy?dynt?? muun muassa suullisen kielitaidon arvioinnin kehitt?misess?. Se antaa viitteit? etenkin siit?, mit? kannattaa ja mit? ei kannata mitata, mik?li ??nt?misen hallintaa on tarkoitus selvitt?? kvantitatiivisesti koneellisen arvioinnin avulla. T?t? tutkitaan syksyll? alkavassa Suomen Akatemian rahoittamassa DigiTala-hankkeessa.

Tutkimus osoittaa my?s, ett? ??nt?misen opettaminen on t?rke?? siit? huolimatta, ett? l?ht?- ja kohdekieless? esiintyy tiettyj? yht?l?isyyksi?. Lis?ksi se tuo konkreettisesti esiin keskeisi? oppimiskohteita Suomessa hyvin yleiselle kielenoppijaryhm?lle.

Filosofian maisteri Maria Kautosen ruotsin kielen v?it?skirjan "Finskspr?kiga inl?rares uttal av finlandssvenska i fritt tal p? olika f?rdighetsniv?er" tarkastustilaisuus pidet??n perjantaina 7.6.2019 klo 12–15 salissa M103. Vastav?itt?j?n? on professori Hanna Lehti-Eklund (Helsingin yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Mikko Kuronen (Jyv?skyl?n yliopisto). V?it?stilaisuuden kieli on ruotsi.

Lis?tiedot:

Maria Kautonen
maria.e.e.kautonen@www.rnryc.com
040?805 3328
(Yhteydenotot mieluusti aamup?ivisin 7.6. j?lkeen)

Tiedottaja Sari Laapotti
viestinta@www.rnryc.com
040?805 3575

Maria Kautonen on valmistunut ylioppilaaksi vuonna 2009. Kautonen on valmistunut 2014 filosofian maisteriksi p??aineenaan ruotsin kieli sek? 2016 kasvatustieteiden maisteriksi Jyv?skyl?n yliopistosta p??aineenaan ohjaus. Kautonen on tehnyt v?it?stutkimustaan 2015–2018 tohtorikoulutettavana Jyv?skyl?n yliopiston kieli- ja viestint?tieteiden laitoksessa Svenska litteraturs?llskapet i Finlandin rahoittamassa Fokus-hankkeessa. Vuodesta 2018 Kautonen on ty?skennellyt ruotsin yliopistonopettajan sijaisena kieli- ja viestint?tieteiden laitoksessa.

V?it?skirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 90, Jyv?skyl? 2019, ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-7778-8. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7778-8.